Näytönarvioija työelämästä

Keskiviikkona 19.2.2014 pidettiin graafisien näytönarvioinnit, jonka "tuomaristoon" liittyi Ilkka Kosunen, yksi joensuulaisen Vaganza-mainostoimiston perustajista. Tilanne oli niin näyttöön meneville kuin näytönarvioijalle avartava kokemus:

- Kyllähän tämä mukavaa vaihtelua koneen takana istumiselle on. Tässä oppilaiden töitä katsellessa omatkin silmät avautuivat uusille näkökulmille, Kosunen kommentoi.

Kosunen antoi myös muutamia vinkkejä työssäoppimispaikkaan hakemiseen liittyen:

• Hakemus: Työhakemuksen kuuluisi olla sopivan naseva, joka erottuisi massasta heti ensimmäisillä virkkeillä. Oma visuaalinen ulkoasukin olisi huomattava plussa, kun näin luovalla alalla ollaan - valmiit Word-pohjat alkaa olla nimittäin jo aika nähty juttu!
• Portfolio/omat työnäytteet: Oman osaamisen näyttäminen portfolion muodossa on hyvin tärkeää alan työpaikkoihin hakiessa. Kosunen kannusti laittamaan portfolioon myös töitä, jotka eivät välttämättä olisikaan sitä omaa huipputasoaan - portfoliossa on hyvä näkyä myös, kuinka on kehittynyt esimerkiksi yhden lukuvuoden aikana
• Aktiivisuus: Töitä hakiessa tulee olla aktiivinen - kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa töihin!

Tean vaihto Intiaan

Tea valmistui koulustamme joulukuussa, mutta halusimme vielä kuulla hänen Intian matkastaan. Niinpä treffattiin kahvikupposten ääressä ja kyseltiin Tealta muutamia kysymyksiä. Reissun ajankohta oli 13.10.2013-7.11.2013 (3 viikkoa) Paikkana oli Pohjois Intian Amritsarissa sijaitseva matkailutoimisto.

-Mikä sai sinut lähtemään?
Olin pitkään halunnut lähteä ulkomaille ja olin ollut kytköksissä tähän järjestöön aikaisemman työtehtävän merkeissä. Kun tilaisuus tuli niin olihan se lähdettävä!

-Mitä odotuksia?
Odotin vähän modernimpaa, koska kävin selailemassa kuvia internetistä etukäteen. Odotin vain erilaista maata ja kulttuuria.

-Millaisia työtehtävät oli?
Pääosin kuvien muokkausta. Tein myös matkasuunnitelman alusta loppuun joka oli isompi homma.

-Millaista arki oli?
Työpäivät alkoivat klo 10. Siellä oli kaksi muuta suomalaista, joiden kanssa vietin aikaa.

-Millaisella kielitaidolla pärjää?
Siellä puhuttiin englantia, hindiä sekä punjabia, englannin kielellä pärjäsi hyvin.

-Mitkä olivat suurimmat kulttuurierot?
Turvajärjestelyt oli äärimmäisen tiukat, esim. kauppakeskuksen ovilla oli turvatarkastus, metallin paljastimet, sekä vartijat haulikoiden kanssa. Se, että tytöt ei tosiaan saanut liikkua yksin piemällä, vaan aina oli oltava mies mukana.

-Mikä fiilis reissusta näin jälkikäteen?
Ihan hyvä, tottakai siellä oli ongelmia, mutta kun niitä oppi kestämään niin kyllä se oli opettavainen kokemus. Paikalliset oli meille todella mukavia, otti kuvia ja ihmetteli valkoihoisia. Naiset saivat siellä paljon huomiota.

-Suositteletko paikkaa?
Toki! Loppujen lopuksi reissu kasvattaa ihmisenä ja avartaa maailman kuvaa.